Sivut

tiistai 27. toukokuuta 2014

Hyvän palautteen kirous

Olen tässä nyt kevään aikana pakertanut maantieteen perusopintoja Turun avoimessa yliopistossa. Turun avoin valikoitui opinahjoksi ensisijaisesti siksi, että siellä a) pystyi aloittamaan opinnot myös kesken lukuvuoden ja b) kurssit olivat verkkokursseja. Satunnaisella valinnalla osui kerrankin oikeaan, sillä kurssit ovat olleet pääsääntöisesti oikein hyviä ja harjoitusten suorittaminen ja palauttaminen toimivaa.

Mistä erityisesti haluaisin Turun avointa kiittää, on kurssisuoritteisiin liittyvien esseiden palautteet. Kaikista kolmesta esseestä olen saanut oikeasti ajatellun ja pitkän palautteen, mahtavaa! Esseekirjoitus on ollut minusta aina enimmäkseen mukavaa ja siksi onkin kiva, että siitä saa myös palautetta.

Ongelma tässä palautteessa on se, että silloin jos essee ei mennyt ihan nappiin (köh, viimeisin esseeni) niin rakentava palaute saa silti hyvälle mielelle ja inspiroi kirjoittamaan esseen uudelleen korotuksen toivossa. Toivottavasti se nyt meni vähän enemmän nappiin, kolmesti en kirjoita.

Nyt voinkin sitten aloittaa sen uuden esseen kirjoittamisen. Tällä hetkellä on menossa Globaalin kehitysproblematiikan kurssi ja siihen liittyvä kehitysmaatutkimuksen essee. Vielä pitäisi tosin lukea Juhani Koposen ja kumppaneiden Kehitysmaatutkimus - Opas perusteisiin (Gaudeamus, 2007). Poiketen tenttikirjoista yleensä tämä on ollut oikein mielenkiintoista ja hyvin kirjoitettua luettavaa.

Niin että siis kiitos Turun avoin yliopisto ja maantieteen porukka siellä, kiva on opiskella teidän siipienne suojassa!

sunnuntai 25. toukokuuta 2014

Kesäistä geokätköilyä (ja Instagram)

Siltakätkön haussa.

Ajattelin, että kirjoitan tänne vihdoin pihalla tapahtuneista ihanista asioista tai siitä, miten meille tuli urkuharmoni. Tänään emme kuitenkaan ehtineet tehdä pihahommia, emme myöskään eilen, sillä kaunis sää houkutteli geokätköilemään.

Eilen pyöräilimme noin 30 kilometrin reissun meiltä Teurastamolle ja takaisin. Matkalla kävimme poimimassa seitsemän geokätköä. Mukaan mahtui muun muassa kaksi siltakätköä, joista toisen etsintää näkyy ylimmäisessä kuvassa. Samalla reissulla kiipeiltiin kallioilla, syötiin Teurastamolla loistavaa Jädelinon jätskiä ja haettiin rautakaupasta teollisuusnitoja.

Tänään oli tarkoitus tehdä tosiaan niitä pihatöitä, mutta aurinkoinen sää sai taas toisiin ajatuksiin ja suuntasimme kohti Kallvikia. Kauniilla niemellä oli viisi kätköä, joita lähdimme sitten poimimaan. Monella muulla oli ollut sama suunta ja ranta oli täynnä ihmisiä - ja roskaa. Mielessä kävi, että tänne voisi järjestää vaikka geokätköilijöiden kesken siivousmiitin. Onneksi roskaa ei sentään pahemmin ollut niemenkärjen luonnonsuojelualueella.

Näkymiä läheltä niemennokan Kuningatar-kätköä.

Kätköt alueella olivat oikein mainiossa kunnossa ja kaikki löytyivät lopulta (tosin pari niistä vaati vähän enemmän aivotyötä). Samalla reissulla heitimme myös talviturkit, Pöly kävi kylläkin vain kahlaamassa. Kiinnostavampia olisivat olleet meriharakat, mutta pidimme niihin turvallista välimatkaa. 

Tajusimme myös lähteä sen verran myöhemmin päivällä, että helle ei ollut enää niin tuskainen. Pölykin jaksoi hyvin, mutta autoon palattaessa koira oli aivan rätti ja nukkui koko kotimatkan. 

Ja sitten se Instagram. Päätimme perustaa geokätköily-seikkailuille oman tilin (meille molemmille ensimmäinen instagram-kokeilu) ja nyt kahden päivän aikana on testailtu hommaa toden teolla. Ymmärrän kyllä miksi siihen tupataan koukuttumaan. Meidän löytyy nimimerkin polyezio takaa.

Tikkujalka löysi kepin.

maanantai 12. toukokuuta 2014

Pölyn ensimmäinen SERT


Kävimme eilen Pölyn kanssa osallistumassa Roal Canin KV -näyttelyyn Tuomarinkartanon vinttikoirakeskuksessa. Näyttely oli Pölylle toinen ja tavoitteena oli saada ensimmäinen SERT mukaan. Sääkin suosi, sateisesta alkuviikosta huolimatta.

Itse en Pölyä esittänyt, vaan kehään Pölyn vei taas S joka esitti Pölyn viimeksi Jyväskylässäkin. Nuorukainen meni taas huippuhienosti, minä jännitin enemmän. Tuomarin, Kimmo Mustosen, kommentit olivat seuraavat:

Kookas, mutta tyypiltään ja mittasuhteiltaan erinomainen junioriuros! Oikealinjainen hyvä pää, hyvät silmät ja ilme, hieman raskaat korvat, hyvä kaula ja tyypillinen selkälinja. Riittävästi kulmautunut sekä edestä että takaa. Riittävä eturinta. Tasapainoisesti kulmautunut. Sopiva luusto ja runko. Varsin hyvä karvan laatu. Liikkuu riittävällä askelpituudella, hieman löysästi edestä. Hyvä luonne ja esiintyminen.

Arvionniksi tuli erinomainen ja SA. Paras uros -luokassa Pöly pääsi toiseksi hienon veteraaniuroksen jälkeen ja sai samalla ensimmäisen SERTinsä. Pöly sai tittelikseen myös ROP-juniori, joten kisa jatkui vielä iltapäivällä isossa kehässä.

Siellä nuori mies ei tosin enää tuomarin mieleen ollut ja pääsimme esiarvioinnin jälkeen takaisin lepäilemään, mutta olipahan kokemusta Pölyllekin. Palkinnoksi hienosta suorituksesta Pöly sai uuden lelun ja paljon ruokaa. Tänään on supertähteä vähän väsyttänyt, mutta sen ymmärtääkin.

Näyttelyssä hyväksi todettiin myös uusi kevythäkki, jossa oli hyvä vetää tirsoja kehien välillä.

sunnuntai 4. toukokuuta 2014

Kylätapahtumia, kukkia ja kirjalöytöjä

Ainakin yksi siirretyistä raparpereista viihtyy.

Vaihtelevasta säästä huolimatta viikonloppuna on tullut puuhailtua pihalla ja ihasteltua kaikkea siellä kasvavaa. Ihastelun lomassa nyittiin vuohenputkea kukkapenkistä ja jupistiin japanintatarille, jolle ei kuitenkaan vielä tehty mitään. Vaatii suurempia kaivauksia. Lisäksi keräsin useamman kymmentä kotiloa ja, harmikseni, löysin myös muutaman espanjansiruetanan.

Piha on sen verran varjoisa, että tulppaanit eivät kuki ihan vielä.

Tänään vietettiin jokakeväistä Mosa herää!-tapahtumaa. Varmasti monien iloksi sade pysyi käytännössä poissa ja kadut olivat täynnä pihakirppiksiä. Itse kävin taimivaihtotorilla (vein kolme, otin yhden jonka nimen jo unohdin), nappasin pihakirppiksiltä mukaani kengät ja kirjan ja kirjaston poistomyynnistä vielä kolme kirjaa lisää. Tapanilan ala-asteen puolesta oli esillä adressi, allekirjoittaneet saivat oppilaan tekemän pinssin kiitokseksi. Kotikadulta mukaan tarttui munkkeja ja simaa, itse en muistanut tehdä vappujuomaa tänä vuonna ollenkaan.

Tänä vuonna aion ehtiä kerätä karviaiset.

Kylätapahtumien, veljen kahvittelukäynnin ja koirahierontaekskursion (Pöly pääsi koehierottavaksi) jälkeen suuntasin vielä tuohon naapuriteatteriiin, Teatteri Tuikkeeseen, katsomaan ilmaisukoulun Fawlty Towers -komediaa. Oivallinen!


Kohta lähdetään vielä Pölyn kanssa tutustumaan lentokenttään ja hakemaan T kotiin.


Mukavaa alkavaa viikkoa!

torstai 1. toukokuuta 2014

Vappua ja sadetta


Vappupäivä on sateinen täälläkin. Onneksi oli äiti ja brunssitarpeet ja sopivan höperö leffa Netflixistä. Pihalle on sinivoittoisten viikkojen jälkeen ilmestynyt keltaista, yllä kukkiva koreanonnenpensas (Forsythia ovata) joka oli aivan yhtäkkiä näin komean näköinen.

Syreeneissä ja jasmiineissa on paljon silmuja, myös ikivanha omenapuu yrittää. Viime kesänä siirtämäni kirsikkapuut ottivat itseensä, toisessa on vähän silmuja, toisessa ei yhtään. Sen toisen taidan kaivaa ylös. Harmikseni tontin reunoilta löytyi taas pieniä punaisia japanintatarin alkuja, se tietää kaivuuhommia.

Istutin kuitenkin kehäkukkia, ne sai pussin mukaan istuttaa myös viileään. Toivotaan parasta.

Ensi viikolla haen vihdoin multaa, laitan kasvimaan kuntoon. Istutuslaatikollekin on katsottu paikka.