Sivut

sunnuntai 1. joulukuuta 2013

Piparintuoksuista esiadventtia


Meillä oli tänään lauluoppilaiden pikkujoulut ja päätimme viedä tarjoilupöytään hauskoja koirapipareita. Löysin ihanat muotit marraskuussa Stockmannilta, enkä tietenkään voinut vastustaa persoonallisia rotumuotteja, joiden joukosta löytyi muun muassa vintti- ja mäyräkoirat.

Ainut ongelma tässä oli se, että edellisen kerran olen leiponut pipareita aivan liian monta vuotta sitten. Sen verran helpotin urakkaani, että sorruin valmistaikinaan, mutta se nyt oli haasteista pienin. Kauliminen ja muottien painaminenkin kyllä sujui, mutta sitten olikin ongelmana se pipareiden siirto pellille.

Kuvassa möhkälemäinen paimenkoira, villiksi venähtänyt vinttikoira ja kaksi persoonallista bokseria.

Ovat nimittäin varsin pikkuruisia nämä muotit ja esimerkiksi vinttikoiran pitkät koivet katkesivat varsin äkkiä ja mäyräkoiran kaula venyi saaden hauvan muistuttamaan lähinnä kasvinsyöjädinosaurusta. No, saatiin kuitenkin yksi satsi pellille ja lopusta taikinasta tein suosiolla vähän isompia kotiloita ja siilejä sekä yhden hirven. Ne olivat helpompia.

Lisäksi Pöly onnistui pihistämään pöydältä lapsen nyrkin kokoisen köntin taikinaa pipareita uunista nostaessani. Eihän siinä muu auttanut kuin aukaista koiran suu ammolleen ja tonkia sieltä kuolainen möntti. Onneksi ei ehtinyt syödä, ei ilmeisesti ole koirille parasta tuo tavara. Nyt täällä on joka tapauksessa onnellisen uninen koira, joka on tänään saanut tavata paljon uusia ihmisiä ja vanhoja tuttuja, on se rankkaa.

Ensi kerralla paremmin, ihanaa esiadventtia kaikille!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista! // Sanavahvistus valitettavasti otettu käyttöön lisääntyneen roskapostin vuoksi.