Sivut

perjantai 22. marraskuuta 2013

Mukavuusalueen ulkopuolella

Aloin tänään miettiä, että mitäköhän sitä oikeasti tekisi vuoden alkupuolella kun työsopimus päättyy. Alan paikkoja on tähän aikaan vuodesta yleensä melko vähän tarjolla ja omalla aineyhdistelmälläni vielä vähemmän. Lievästi sanottuna hieman pännisi mennä tekemään jotain muuta, jotain millä ei olisi käytännössä mitään tekemistä oman alani kanssa.

Puhuin asiasta töissä, vatvoin, revin hiuksia päästä ja jupisin. Lopulta luovutin. Olen jo useamman vuoden ajatellut, että sitten jossain vaiheessa voisin lukea itselleni vielä terveystietoa. Se ei kuitenkaan tunnu enää hyvältä ajatukselta. Sen sijaan alan vähitellen lämmetä maantiedolle, aineelle, jonka kanssa minulla on ollut lähinnä kädenlämpöinen suhde.

Turun avoimessa yliopistossa voi vuoden alkaessa aloittaa perusopinnot. Ehkä on aika astua mukavuusalueen ulkopuolella ja kokeilla, osaanko minä opiskella enää ollenkaan. Ja ymmärränkö minä koko aineesta mitään. Mutta tuskin siinä mitään häviääkään.

2 kommenttia:

  1. No ei tosiaan häviä ei, kannatan lämpimästi ideaasi!

    Itsekin olen pyöritellyt ajatusta avoimessa opiskelusta. Aiemmin ajattelin, että ehkä elämänkatsomustietoa, mutta nyt kun olen kokenut heräämisen erityisopetuksen puolelle, käännyn luultavasti ensialkuun psykologian puoleen ja sitten kun on tarpeeksi työkokemusta, haen varsinaiseen täydennyskoulutukseen. Mutta ajattelisin, että psykasta ei voi olla haittaa ihmissuhdeammatissa ikinä, ja lisäksi se olisi mulle ihan uusi juttu, sillä en edes lukiossa opiskellut ainuttakaan kurssia psykologiaa.

    Tsemppiä suunnitelmiin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Suketus!

      Psykologian lukemisessa tuskin voi myöskään mennä pahasti vikaan, vähintään lienisi kiinnostavaa! Minullakin on mantsasta takana vain ne lukion pakolliset, mutta tulisipahan oikeasti kokeiltua jotain uutta. Jännittävää.

      Poista

Kiitos kommentista! // Sanavahvistus valitettavasti otettu käyttöön lisääntyneen roskapostin vuoksi.