Sivut

keskiviikko 19. kesäkuuta 2013

Perennojen parissa

Köynnöskrasseja lukuunottamatta en ole istuttanut pihalle ainuttakaan kukkivaa kasvia tänä vuonna. Kesäkurpitsat tohottavat jo varsin suurina, koristekurpitsat miettivät kasvaako vai eikö ja tomaatti teki ainakin kukkia. Onneksi pihamaalla on paljon äidin sinne istuttamia perennoja, joita olen yrittänyt opetella tunnistamaan. Tässä pieni kiertomatka meidän perennoihimme.

Jättilaukka (Allium gigantenum) ehti jo kukkia.

Rohtoraunioyrtti (Symphutum officinale) ei ilokseni kelpaa kotiloille.

Keisarinkruunuksikin kutsuttu ruskolilja (Lilium bulbiferum) on ehdottomasti yksi suosikeistani.

Siperiankurjenmiekka (Iris sibirica) kukkii nyt kollegansa keltakurjenmiekan (Iris pseudacorus) kanssa.

Tarha-alpi (Lysimachia punctata) on mielestäni viehättävän vaatimaton.

Ensimmäinen varjoliljoista (Lilium martagon) on aloittanut kukkimisen.

Vuorikaunokki (Centaurea montana) houkutti paikalle pörisijän.

Tässä taisi tulla tosi asiassa esiteltyä vain murto-osa, sillä esimerkiksi myös kirjopikarililja lopetti jo kukkimisen ja myös kukattomia vaihtoehtoja löytyy useampaa sorttia. Kasvien nimien opettelu on ollut hauskaa ja uusien tulokkaiden ilmestyminen aina mukavaa. Ehkä ensi kesänä osaan näistä osan jo ilman lunttaamista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista! // Sanavahvistus valitettavasti otettu käyttöön lisääntyneen roskapostin vuoksi.