Sivut

perjantai 29. maaliskuuta 2013

Tapanilan talvitapahtumia: myyjäisiä ja eläinlapsia


Viime viikonloppuna Tapanilassa aloitettiin pääsiäisen vietto myyjäisillä Tapanilan VPK:lla. Kylähengen mukaisesti paikalle piti toki mennä ja reissu oli varsin hedelmällinen. Naapureilta, joilla on tila Saarijärvellä, ostettiin erilaisia (luomujauhoja).

Keraamisia siilimagneetteja puolesteen hankimme keraamikko Miisu Viidalta. Siilejä sai kolme huokeaan vitosen hintaan, kyllä nyt kelpaa kiinnitellä juttuja jääkaappiin. Ja suloiselta rouvalta ostimme vielä muutaman aikaisen tomaatintaimen ja kuivattua omenaminttua, tomaateista lisää mikäli en nyt onnistunut nirhaamaan niitä uudelleenistutuksessa.

Glittersiili!

Samana päivänä Tapanila-Seura järjesti torilla klapitalkoot, jonne saa mennä pilkkomaan itselleen polttopuita kunhan ei vain käytä konekäyttöisiä välineitä pilkkomiseen tai kuljetukseen. Meillä puita on tällä hetkellä riittävästi, mutta T päätti silti mennä paikalle hankkimaan oppia puiden pilkkomiseen ja tekemään puita "mummupinoon". Mummupinosta viedään siis puita vanhimmille kyläläisille. Kuulemma oli kivaa, itse jouduin jäämään kotiin tekemään töitä.

Tänää pitkänäperjantaina puolestaan päätimme nauttia kauniista säästä ja kävellä Fallkullan kotieläintilalle katsomaan pieniä eläinlapsia. Itse kävin nuorisotilanakin toimivassa Fallkullassa esiteininä lähes joka viikonloppu hoitamassa vuohia ja muita eläimiä. Nyt tyydyin rapsuttelemaan kavereita kiltisti aidan takaa.


Sekä vuohet että lampaat olivat saaneet kilejä ja karitsoja, joiden menoa oli hauska katsella. Ihastusta aiheuttivat myös pienet tiput ja ankanpoikaset. Löytyipä laitumelta yksi sonnivasikkakin. Meikäläisen parhaaksi kaveriksi muodostui kuitenkin muistaakseni viime kesänä syntynyt mullipoika.


Pasha on jo valmistettu, huomenna olisi tarkoitus laittaa pääsiäislammas tekeytymään. Mukavaa pääsiäisviikonloppua!

2 kommenttia:

  1. Yhtenä pääsiäisenä olimmekin ihastelemassa suloisia karitsoja tuolla. Pitääkin käydä taas pitkästä aikaa Fallkullassa. Nykyään on tullut enemmän piipahdeltua Haltialan tilalla, joka sekin on oikein söpö paikka. Kunhan Vantaanjoki sulaa ja virtaa jälleen, voi sen vierustalla viettää mukavan piknikin käyden välillä moikkaamassa eläimiä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen lämpimästi, Pihi nainen! Minä en itse asiassa taida olla käynyt Haltialassa, tai siis en sillä tavalla että muistaisin siitä juuri mitään. Voisi käväistä sielläkin kun lumet sulavat, meiltä sinne pääsisi kätevästi pyörällä. :)

      Poista

Kiitos kommentista! // Sanavahvistus valitettavasti otettu käyttöön lisääntyneen roskapostin vuoksi.