Sivut

maanantai 23. heinäkuuta 2012

Turvallista asumista


Nyt tästä uskaltaa jo kirjoittaa kun asia on vihdoin hoidettu. Rakkaan ulko-ovemme lukko nimittäin irtisanoi itsensä muutama viikko sitten, jotain vikaa lukon kielessä, ja ovi ei yksinkertaisesti pysynyt kiinni saati sitten mennyt lukkoon. Onneksi ovi sentään johtaa vain ulkoeteiseen ja sen ja itse asumistilan välissä on vielä jykevä turvalukollinen ovi mutta kyllä olo silti oli vähän hassu kun pääovea ei saanut lukkoon.

Laitettiin siis ovessa olevan salvan väliin öiksi harjanvarsi jottei ihan kaikkialle mainostettaisi että meillä eletään kuin muumitalossa ja muutenkin käytettiin lähinnä sivuovea (josta kyllä on aika kiva kulkea).

Nyt vihdoin saatiin aikaiseksi soittaa lukkosepälle. Ensin soitettiin Lukkokeskukselle, josta asia luvattiin hoitaa joskus kahden viikon päästä. Todettiin, että homma kuulostaa vähän nihkeältä eikä kyllä huvittaisi hoitaa asiaa virka-ajan ulkopuolella suurempaan hintaan.

Seuraavaksi kokeiltiin onneamme Lukitusturvan suhteen ja sieltä vastattiin että soittelevat hetken päästä kunhan saavat juoksevat asiat hoidettua. Alle kahden tunnin päästä lukkoseppä olikin jo ovella ja hoiti hommat harvinaisen ammattitaitoisesti. Vanha lukko olisi saatu vielä kuntoon (hoitui vasaraniskulla), mutta vaihdettiin kuitenkin lukkoon uusi salpa sun muita että saadaan se toimimaan entistä paremmin. Hommassa meni alle tunti ja sen ajan mies jutteli sepän kanssa mukavia.


Nyt on ovessa toimiva lukko ja hintakin oli mielestäni varsin kohtuullinen (70 työstä, 50 osista). Suosittelen siis Lukitusturvan palveluja erittäin lämpimästi pk-seudulla asuville.

Ovet kiinni, hyvä mieli.

tiistai 10. heinäkuuta 2012

Pelkkää juhlaa ja jasmiininkukkia

Eihän sitä pelkillä sukulaisjuhlilla selvinnyt, ehei. Pitihän nuo ystävät kutsua myös juhlimaan ja grillailemaan joten ruoanlaittoa oli taas edessä. Mentiin samalla suolaisella kuin viime viikonloppuna, eli tehtiin perunoissa mitattuna 2 kilon satsi perunasalaattia. Kaikki män.


Lisäksi onnistuin kerrankin leipomaan onnistuneesti tätä yhtä maailman helpointa leivonnaista eli mokkapaloja. Yleensä sössin joko kuorrutuksen tai pohjan, mutta tällä Maku-lehden reseptillä onnistui mainiosti eikä ollut liian makeakaan.


Ja toivat nuo ihanat vieraat lahjojakin, hupsut. T sai mm. voiteluainetta, akryylimassaa sekä väkijuomia. Minä sain järjettömän määrän kuohuviiniä. Ja sitten itsetehdyn hedelmäkorin, majamoon suloisen pannualusen, keraamisen Siri-pihasiilin (emme osanneet päättää onko se Simo vai Siiri) ja Rakenna pihalle -kirjan. Ja jalopähkinän taimen, joka toivottavasti kotiutuu pihalle.


Parasta olivat kuitenkin vieraat, joita saapui läheltä ja kaukaa. Sadekaan ei haitannut, vaan grilli oli koko illan kuumana ja myöhemmin sen ympärillä oli mukava laulaa kitaran säestyksellä. Siitäkin huomasi, että asumme oikeassa paikassa kun naapuri tuli yhden aikaan yöllä kiittämään laulusta ja soitosta. Hämmentävää.

Juhlien lisäksi pihalla tapahtui ihanaa, jasmiinit nimittäin puhkesivat kukkaan. Ihanaa.

keskiviikko 4. heinäkuuta 2012

Otetaan uusiksi ja tällä kertaa oikein.

Keittiön seinään piti saada hylly. Ennestään siinä oli koko leveydeltä kaksi hopeanväristä, mutta meidän valintamme osui kuitenkin keittiötason pyökkiä toistelevaan puuhyllyyn.

Vanhat hyllyt piti tietysti irrottaa, sitten oli reikiä, ne piti paklata. Lopputulos näytti tältä:


Seinän maalaaminen valkoiseksi olisi tietysti vaatinut koko seinäpinnan uudelleenmaalausta, mutta onneksi hätä keinot keksii. Makuuhuoneen seinän maalauksesta oli jäänyt yli kaunista vihreää Tikkurilan Maja-maalia ja päätimme käyttää sitä - olenhan aina halunnut vihreän keittiön.

Ensimmäinen maalipinta ei juuri herättänyt iloa:


Onneksi sama efekti oli nähty makuuhuoneessa ja lopullisessa muodossaan seinä näyttikin tältä:


Hyllyn kiinnittäminen oli sitten oma operaationsa, sillä vanhan talon seinissä ei tukipalkkeja ihan joka paikassa olekaan ja ne piti paikallistaa koputtelemalla ja vertaamalla edellisiin porauksiin. Ongelmaksi muodostui myös se, että hyllyn omat ruuvit eivät edes ylettäneet koko palkkiin (tämähän huomattiin noin neljän kiinnitysyrityksen jälkeen).

Päivän hengähdystauko auttoi asiaa ja nyt hylly on komeasti paikallaan odotellen vielä alleen samanlaista kaveria. Huomatkaa myös T:n hieno veitsimagneetti.



sunnuntai 1. heinäkuuta 2012

Meillä oli juhlat

Talossa oli ensimmäiset "meidän aikamme" juhlat nyt lauantaina kun juhlittiin sekä omaa maisteroitumistani että muuttoa sukulaisseurassa. Vuorokausi ennen juhlia olohuoneessa näytti tältä:


Juhlien jälkeen onneksi tältä:


Onneksi oli apujoukkoja eli velipoika, äiti ja toki myös tuo toinen puolisko. Oikein onnistuneet juhlat, suvut tuntuivat viihtyvän keskenään ja ensimmäistä kertaa näytillä ollut velipojan tyttöystäväkin hyväksyttiin yksimielisesti.

Emännöintiä joutuu toki vielä harjoittelemaan että muistaisi kaiken (pestä skumppalasit, lautaset, kahvikupit, ostaa kahviservettejä ja niin päin pois). Mutta onhan tässä aikaa opetella ja niitä apulaisiakin.

Kauneimmat kukat toi ehkä velipoika.


Leppoisaa sunnuntai-iltaa!